Tapanilan Erän historia

06. Syyskuu, 1933

Tapanilan Erä perustettiin

Tapanilan Erä perustettiin 6. syyskuuta 1933. Paikalle oli saapunut 23 henkilöä, jotka kokouksen päätteeksi kirjoittivat nimensä perustamiskirjaan ja liittyivät seuran jäseniksi. Heistä tuli seuran perustajajäseniä. Kaikki perustajajäsenet olivat miehiä ja heitä yhdisti rakkaus urheiluun. Kokous päätti virallisesti perustaa Tapanilaan voimistelu- ja urheiluseuran ja liittyä jäseneksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon.  Tämän lisäksi seura liittyi seuraaviin  Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton alaisiin jäsenliittoihin: Urheilu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Pyöräily-, Poikaurheilu- sekä Jalkapalloliittoon. Sopivasta seuran nimestä syntyi kokouksessa keskustelua koska ehdotuksia oli useita. Pitkän harkinnan jälkeen kokous päätti yksimielisesti antaa seuralle nimeksi ”Erä” ja seuran kotipaikaksi päätettiin Tapanila. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin varaston esimies J.A. Koivuranta.

28. Syyskuu, 1933

Erän tunnukset

Perustamiskokouksen lopussa oli käyty keskustelua seuran merkistä, edustus- ja verryttelypuvun hankkimisesta ja viiristä. Asia päätettiin antaa johtokunnan huolehdittavaksi. Seuran yleisessä kokouksessa 28.9.1933 Tapanilan VPK:n talolla äänestettiin useiden ehdotusten joukosta seuran jäsenen E.Viljasen tekemä merkkiluonnos seuran viralliseksi merkiksi. Merkki oli pyöreä ja 12 mm läpimitaltaan. Merkin pohjaväri oli sininen ja sen keskellä oli merkuriusmerkki yhdistettynä mustaan piikkikenkään. Kengän yläpuolella on vuosiluku 1933. Sama merkki on säilynyt siitä asti Erän merkkinä. Merkin eri osilla on oma tarkoituksensa. Piikkikenkä symboloi pitävää vetoa toiminnassa, merkuriussiiveke menoa eteenpäin ja sininen taivas taustalla kuvaa urheilun puhtautta.  Vuosiluku toimii nykyihmiselle muistuttajana seuran pitkistä perinteistä. Samassa kokouksessa hyväksyttiin johtokunnan ehdotus seuran urheiluasuksi, tummansininen paita ja valkoiset housut. Paidan eturintaan päätettiin myöhemmin vielä lisätä iso valkoinen E-kirjain. Verryttelypuvuksi valittiin tummansininen puku, joka vasempaan rintaan olisi valkoisin kirjaimin kirjoitettu ERÄ.

27. Lokakuu, 1933

Kerhotalo, Erälä

Nuori seura joutui alussa kovan paikan eteen kun tarvittavia harjoituskenttiä- ja huoneistoja eli ollut. 27.10 pitämässään kokouksessa johtokunta päätti vuokrata vakuutusyhtiö Fennian kahdeksanhuoneisen ja kaksikerroksisen huvilan Palokunnantie 12:sta. Talkoovoimin seuran jäsenet rakensivat tästä huvilasta Erälän, joka toimi seuran liikuntaharjoitusten, kokousten ja huvitilaisuuksien pitopaikkana 1930-luvulla. Sisätilan lisäksi seuran johto ryhtyi pohtimaan sopivan ulkokentän löytämistä. Seuran saatua vuokrattua maata kotelotehtailija Heikkilältä ryhdyttiin talkoovoimin raivaamaan Puistolan puolelle Alankotien ja junaradan välimaastoon urheilukenttää. Kentästä tuli Erän kesätoiminnan keskus sen alkeellisuudesta huolimatta. Itseraivattua kenttää käytettiin ahkerasti 1930-luvun lopulle asti, jonka jälkeen siirryttiin lähialueen paremmille kentille. Sodan jälkeen kaupunki rakennutti nykyisen Tapanilan urheilukentän.

Paikkakunnan asukkaat ottivat seuran vastaan sellaisella innolla, että perustamisvuoden loppuun mennessä seuralla oli 200 jäsentä. 

01. Tammikuu, 1934

1934-1936

J.A. Koivurannan erottua puheenjohtajan tehtävästä, valiittin kevätkokouksessa 1934 uudeksi puheenjohtajaksi Kaarlo Armas Leppä. Leppää voidaan pitää koko Tapanilan Erän alullepanijana. 36-vuotias Leppä ei itse harrastanut kilpaurheilua, mutta oli aina innolla mukana toimitsijana tai huoltajana. Hänen innokas olemuksensa tartutti tekemisen kipinän myös muihin.

01. Tammikuu, 1937

1937-1939

Valtter Ahonen ja Hjalmar Leino huolehtivat puheenjohtajuudesta vuosina 1937-1939 jolloin K.A. Leppä oli estynyt. Kolmekymmentäluku kului seurassa yleisurheilua, hiihtoa, pesäpalloa, naisvoimistelua, jalkapalloa ja nyrkkeilyä harrastettaessa.

18. Maaliskuu, 2019

Tekstiä tulossa lisää.